Työmatka Australiaan - menomatka ja ensivaikutelmat

Kun pomoni ensimmäisiä kertoja toi esille ajatuksen, että minä voisin lähteä kuukaudeksi tutkimusyhteistyökumppaniemme luokse Brisbaneen, Australiaan, suhtauduin asiaan varauksella enkä innostunut ollenkaan. Pelkäsin pitkiä lentoja ja Australian kuumaa ilmastoa, sekä ylipäänsä matkustamista yksin niin kauas. Vaikka tunteeni panivat vastaan, järkeni sanoi, että vierailu voisi antaa arvokkaan työkokemuksen ja olla ainutkertainen tilaisuus päästä käymään Australiassa asti. Toin esille huoleni matkustamisesta, ja sovimme ymmärtäväisen pomoni kanssa, että voisin matkalla yöpyä USA:n länsirannikolla ja jatkaa vasta seuraavana päivänä sieltä Australiaan. Niinpä aloin vähitellen lämmetä ajatukselle, vaikka lähteminen jännittikin viime hetkiin saakka.

Taas mennään

Matkani Australiaan alkoi tiistaina 20.10. Lensin silloin Philadelphiasta Los Angelesiin. Lento USA:n itärannikolta länsirannikolle kesti yli viisi tuntia. Yövyin Los Angelesissa hotellissa lentoaseman läheisyydessä. Seuraavana päivänä ehdin hoidella sähköposteja ja kirjoittaa edellistä blogitekstiä hotellilla sekä kävellä vähän lähikaduilla ennen kuin lentoni Australian Brisbaneen lähti illalla. Oli kyllä paikallaankin vähän palautua ennen vielä pidempää lentoa lentoa Tyynen Valtameren yli. Lento Los Angelesista Brisbaneen kesti nimittäin yli 13 tuntia. Kumpikaan lento ei ollut ihan herkkua, sillä molemmat koneet olivat täysiä eikä ylimääräistä tilaa siten ollut.

Totta tai tarua, mutta olen taipuvainen uskomaan, että pitkillä lennoilla elimistö tuppaa kuivumaan ja että siitä seuraa pääkipua, ja että kofeiini- ja alkoholipitoiset juomat vain edistävät kuivumista. Maito sen sijaan on ymmärtääkseni jo tieteellisestikin todettu myös hyväksi urheilujuomaksi, nestetasapainoa palauttamaan. Maitoa (kahvimaitoa lukuun ottamatta) harvemmin kuitenkaan on saatavilla juotavaksi kahviloissa tai lentokoneessa. Philadelphian lentoaseman Au bon pain -kahvilasta lempijuomaani rasvatonta maitoa kuitenkin sai. Käytin hyväkseni mahdollisuuden tehdä maitotankkauksen kanawrapin ja pound caken kera juuri ennen reilun viiden tunnin lentoa Los Angelesiin. Eikä tullut lennolla pää kipeäksi. :)

Auringonlasku Los Anglesin lentoaseman lähistöllä

Lentokoneita laskee ja nousee Los Angelesin kansainväliseltä lentoasemalta tuhkatiheään. Kuva hotellihuoneeni ikkunasta lentälle päin. Vesitornin näköinen rakennus horisontissa lienee lennonjohtotorni. Sähköjohtoja ja -tolppia oli mahdotonta rajata tästä kuvasta pois. Los Angelesissa (kuten Philadelphiassakin) keskusta-alueiden ulkopuolella kulkee vielä paljon kaapeleita tolppien päässä.

Los Angelesin lentoaseman lähiympäristö näytti olevan jonkilaista pienteollisuusaluetta, joka oli keskittynyt autoihin liittyviin, tai ainakin autosta käsin saavutettaviin (drive-in), palveluihin. Autoliikkeitä, autokorjaamoita, autopesuloita, motelleja ja autokaistallisia pikaruokapaikkoja näytti alueella olevan runsaasti.

Tämän donitsikioskin "nimikyltti" näkyy varmasti jo kauas ja kiinnittää ohikulkevien autoilijoidenkin huomion. Se on varmasti tarkoituskin, sillä 24h auki olevalla kioskilla on kaksi autokaistaa (drive up window, kioskin molemmilla sivuilla). Edessä näkyy kävelijöitten luukku (walk up window).

"Herkkua on siinä monenlaista." Eikä hinnat päätä huimaa. Myös maku oli ainakin "Choc. old fashion" -donitsissa kohdallaan.

Parhaaksi avuksi lennolla valtameren yli osoittautui Philadelphian lentoasemalta ostamani niskatyyny. Sopivan paksu ja pehmeä (ei liian), U:n muotoinen tyyny tuki mukavasti päätä ja tasasi paineen isolle alueelle niskaan. Tyynystä oli paljon iloa, koska lentokoneen istuimen selkänojan yläosa oli muuten muotoilematon ja suhteellisen kova (takaraivoa kuormittava). Huono puoli oli, että tyyny vei kuljetettaessa paljon tilaa käsimatkatavarassa, mutta oli silti ehdottomasti sen arvoinen. Sain nukuttuakin pari kolme tuntia lennolla, mikä varmasti oli osittain tyynyn ansiota. Olen joskus aiemmin käyttänyt vastaavaa puhallettavaa, vähän pienempää tyynyä, mutta se ei ollut läheskään yhtä hyvä.

Toinen erinomainen kaveri pitkillä lennoilla oli lempimusiikilla täytetty mp3-musiikkisoitin hyvillä kuulokkeilla. Lukemista kannattaa myös varata matkaan. Yölennoilla tosin matkustamon yleisvalaistus on yleensä poissa suuren osan aikaa (nukkumista helpottamaan), eikä lukuvalolla viitsi paljon häiritä vieressä istuvia. Pitkien lentojen koneissa on yleensä mahdollisuus myös kuunnella musiikkia tai katsella elokuvia henkilökohtaisesta näytöstä.

Lentokenttämuodollisuudet sujuivat Philadelphiassa joutuisasti (nyt ei ollut ruuhka-aika), mutta Los Angelesissa Australiaan lennon lähtöselvitykseen (jota ei ollut mahdollista tehdä etukäteen internetissä) ja turvatarkastukseen joutui jonottamaan aika kauan. Onneksi molemmat lennot olivat varsin tasaisia; ilmassa ei juuri ollut turbulenssia.

Australiassa yritetään suojella paikallista luontoa, mikä viisasta onkin, ja maahantuloviranomaiset ovat tarkkoja biologisen materiaalin maahantuonnin suhteen. Jo lentokoneessa täytettävässä lapussa pitää ilmoittaa, jos tuo mukanaan esim. ruokaa, tai muuten pitää heittää se pois ennen viranomaistarkastusta (quarantine). Myös maa-aines, kengät mukaanlukien pitää ilmoittaa, ja tietenkin lääkkeet yms. epäilyttävät tuotteet. En halunut heittää ksylitolipurukumejani pois, ja matkalaukussani oli sandaalit ja lenkkarit, sekä Buranaa yms., joten tunnollisena suomalaisena en yrittänytkään salakuljettaa niitä. :) Siten jouduin kyllä linjalle, jossa matkatavarani läpivalaistiin, mutta en tarvinnut selitellä mitään.

Ensivaikutelmat Australiasta ja Brisbanesta

Astuttuani Brisbanen lentoasemalla ulkoilmaan, ensimmäinen huomioni oli se, että Australiassa on vasemmanpuoleinen liikenne. Tähän asti olin luullut, että vain Iso-Britanniassa ja Japanissa on vasemmanpuoleinen liikenne. Toinen havainto oli, että yleinen siisteystaso on ihan pohjoismaista luokkaa.

Edelleen liikenteeseen liittyen huomasin, että Brisbanessa on paljon yksisuuntaisia katuja, kuten Philadelphiassakin. Toisaalta, USA:sta poiketen, täällä Australiassa näkyi kaduilla runsaasti myös pieniä, kolmiovisia autoja.

Katukuva näytti olevan kansainvälinen ja etnisesti monipuolinen, kuten suurkaupungissa voi olettaa olevankin. Brisbanessa on noin kaksi miljoonaa asukasta. Aasialaiset vaikuttivat olevan hyvin edustettuina, mikä ei olekaan ihme, kun ollaan suhteellisen lähellä Aasiaa.

Mittayksikköinä Australiassa on Eurooppalaiseen tapaan litrat, metrit, kilometrit ja niin edelleen. Käytössä on kuitenkin dollarit, mutta ei Yhdysvaltojen dollarit vaan Australian dollari (vrt. Ruotsin kruunu ja Viron kruunu, tai aiemmin Suomen markka ja Saksan markka).

Australian valuutan seteleitä ja kolikoita

Australian rahayksikkö on Australian dollari. Seteleiden erikoisuutena on läpinäkyvästä materiaalista valmistettu "ikkuna", joka on esim. 50 dollarin setelissä koristeltu tähdillä. 50 sentin kolikko on puolestaan varsin suuri, halkaisijaltaan noin 32 mm. Myös yhden ja kahden dollarin kolikoita on, mutta ne ovat pienempikokoisia ja kullanvärisiä.

Toisin kuin USA:ssa, täällä ruokakaupat eivät ole pelkästään automarketteja: lähin ruokakauppa on vain muutaman sadan metrin päässä majoituspaikkaastani. Australiassa ruokakaupassa näyttää löytyvän myös pieniä pakkauskokoja helpommin kuin USA:ssa. Maitoa ja tuoremehua saa täällä "vain" yhdenkin litran tölkeissä/muovipulloissa. Toisaalta, samoin kuin Yhdysvalloissa, Australiassakaan ei näköjään tarvitse itse punnita hedelmiä eikä pakata ostoksia muovipusseihin - kassatäti/setä/tyttö/poika tekee sen puolestasi.

Yhden hengen taloutta ilahduttaa se, että Australiassa voi ruokakaupasta löytää pieniäkin pakkauksia, vaikkapa 50 g:n purkin pikakahvia. Vertaa pakkauksen kokoa reilun kolmasosalitran (375 ml) kokistölkin kokoon. Vai vihjaako tämä vain siitä, että Australialaiset eivät olisi sellaisia kahvin suurkuluttajia kuin suomalaiset ja yhdysvaltalaiset?

Se on moro. Moro moro. Selvää suomenkieltä australialaisen suklaan nimessä. Onkohan tuotekehittäjillä ollut yhteyksiä Suomeen? :)

Eksoottisia eläimiä ja kasveja

Toivuttuani matkasta lähdin etsimään reittiä paikalliselle työpaikalleni, Queensland Institute of Medical Researchiin. Päätin kävellä, koska matkaa oli kartan mukaan vain noin puolitoista kilometriä. Reitin varrelle sattui Victoria Park -niminen puisto, jossa oli paljon jänniä kasveja ja lintuja. Seuraavat kuvat ovat tästä puistosta.

Victoria Park sijaitsee Brisbanen ydinkeskustan (Central Business District, CBD) pohjoispuolella.

Brisbanessa voi nähdä palmuja ja lilan värisiä kukkia täynnä olevia puita. Sää on täällä ollut nurmikon väristä päätellen viime aikoina vähäsateinen. (Myöhemmin opin, että nuo lilakukkaiset puut ovat jakarandoja.)

Pitkänokkaisia lintuja.

Värikäs, suuri ja leveä puu puistossa. Vertaa puun kokoa sen juurella olevan puistonpenkin kokoon.

Isossa puussa oli värikkäitä kukkia ja mustia palkoja

Palkoja ja kukkia edellä mainitussa puussa.

Nämä värikkäät (ja kovaääniset) kaverit löytyivät niin ikään em. värikkään puun oksilta. (Myöhemmin selvisi, että lintujen laji on luultavasti Rainbow Lorikeet.)

Edellinen - Sunnuntai 25.10.2009 - Seuraava