Antti Knaapilan kotisivut

Edellinen - Sunnuntai 15.11.2009 - Seuraava

Elämää Australian Brisbanessa, osa 3

Työskentely huippututkijoiden kanssa on ollut vaativaa. Työskentelyilmapiiri on ollut hyvin intensiivinen ja työpäivät ovat toisinaan venähtäneet pitkäksi. Viikonloppuisin olen kuitenkin yrittänyt palautua tutustumalla kaupunkiin ja kirjoittamalla tätä blogia...

Reilu viikko sitten lauantaina (7.11.) kävin Lone Pine Koala Sanctuaryssä (en osaa sanoa, mikä olisi tässä paras käännös sanalle "sanctuary"... ehkä eläinten rauhoitusalue tai eläintarha?) katsomassa paikallisia eläimiä, kuten kenguruita. Viime viikon sunnuntaina (8.11.) puolestaan kävin Brisbanen Cultural Centren alueella. Alla jokunen kuva noilta reissuilta.

"Parempi katsoa (taivaalle) kuin ka(s)tua" - havaintoja säästä ja matka eläintarhaan

Kuulin, että Helsingissä oli satanut ensilumi 5.11. Täällä Brisbanessa sen sijaan lämmintä on riittänyt. Päivän ylimmät lämpötila ovat olleet vierailuni aikana 25 ja 30 Celsius-asteen välillä. Kun eteläisellä pallonpuoliskolla ollaan, niin vuodenajatkin ovat käänteiset. Nyt täällä ollaan siis menossa kesää kohti.

Työpäivinä olen luonnollisesti ollut päivän lämpimimmät tunnit töissä. Kyllä aamulla ja illalla työmatkoja kävellessäkin on tarjennut. Ei ole tarvinnut miettiä, kuinka monta kerrosta paitaa/puseroa tarvitsisi - lyhythihaisella paidalla on tarjennut joka päivä. Pari ukonilmaa on ollut, mutta onneksi myöhemmin illalla, kun olin jo palannut töistä asunnolleni.

Enimmäkseen sää on ollut aurinkoinen. Sääennusteen mukaan sää piti olla aurinkoinen myös lauantaina 7.11., jolloin tarkoitukseni oli matkustaa jokilaivalla Lone Pine Koala Sanctuaryyn. Olin varannut matkan etukäteen netissä. En katsonut tarkemmin säätä ulkona, ennen kuin lähdin kävelemään kohti jokea ja laituria, josta laiva lähti. Kun olin ulkona, huomasin, että sää taivaalla oli sadepilven näköisiä pilviä, ja pian alkoikin tihuttaa vettä...

En ollut ottanut sateenvarjoa mukaan, kun olin jo niin tuudittautunut Brisbanen aurinkoiseen säähän. Ajattelin myös, että en ehdi hakea sateenvarjoa asunnoltani, tai saattaisin myöhästyä varaamaltani matkalta. Niipä kävelin eteenpäin, mutta sade vain yltyi. Onneksi en ehtinyt ihan läpimäräksi kastua, ennen kuin olin perillä laiturilla. Lisäksi sää oli lämmin ja kuivatti sateen kostuttamat vaatteet pian.

Matkustin Lone Pine Koala Sanctuaryyn ja takaisin Mirimar Cruisesin laivalla. Päädyin menopaluulippuun, koska se sisälsi myös sisäänpääsyn eläintarhaan ja tuli suhteellisen edulliseksi.

Laiva lähti Brisbanen keskustasta aamukymmeneltä ja oli perillä eläintarhassa noin puolentoista tunnin kuluttua. Lone Pine sijaitsee Brisbane-joen rannalla Brisbanen keskustasta jonkin verran ylävirtaan päin. Laiva oli perillä kaksi tuntia. Se ei ollut kovin pitkä aika ensimmäistä kertaa eläintarhassa vierailevalle, mutta ehdin kuitenkin nähdä monta eläintä ja ottaa aika paljon valokuvia.

Itse jokiristeily Lone Pineen oli sekin mukava kokemus - ainakin sen jälkeen kun sade taukosi, ja sää muuttui aurinkoiseksi. Menomatkalla saimme kuulla nauhoitteelta tarinoita joen varren alueista, rakennuksista ym. Paluumatkalla sen tilalla oli taustamusiikkia. Laivalta olisi voinut ostaa myös pientä purtavaa ja juomia.

Paluumatkalla sää oli aurinkoinen, mutta tuulinen. Olin koko matka laivan yläkannella. Tuulen yltyessä pelkäsin että lippalakkini lähtee tuulen mukana, joten otin lakin pois päästä ja pistin reppuuni. En tajunnut varoa aurinkoa, ja niin päivää paistatellessa poltinkin otsani, jolle en ollut sivellyt aurinkovoidetta. :) Se oli vain punoitti muutaman päivän, mutta ei pahempaa.

Alla muutama kuva meno- ja paluumatkalta. Matkoilta jäi mieleen erityisesti monet sillat, joiden alta laiva kulki. Niitäkin paremmin mieleen jäivät eläintarhan monet eläimet. Eläinkuvia jäljempänä.

Mirimar Cruises liikennöi joka päivä kerran Brisbanen keskustasta Brisbane-jokea pitkin Lone Pine Koala Sanctuaryyn ja takaisin. Kuvassa Mirimar II, joka oli liikenteessä matkustuspäivänäni.

Queensland State Library lautalta kuvattuna. Kirjastorakennuksen modernin arkkitehtuurin kauneudesta voi olla monta mieltä, mutta ainakin sisäpuolelta tilat ovat avarat ja valoisat. Brisbane-joen rantaa pitkin pääsee Brisbanen keskustan kohdalla kävelemään varsin hyvin. Kevyen liikenteen väylät kulkevat joko lähellä rantaa, aivan rannassa tai jopa veden päällä, kuten tässä.

Kurilpa Bridge on toinen Brisbanen keskustan kahdesta pelkästään kevyelle liikenteelle tarkoitetusta sillasta (Toinen on em. Goodwill Bridge). Tällekin sillalle on rakennettu levähdyspaikkoja, sanoisinko tähystyspaikkoja; ulokkeita, joissa on sillan liikennettä häiritsemättä mahdollista rauhassa katsella sillalta avautuvia maisemia. Sillan alta näkyy jo seuraava silta, William Jolly Bridge.

William Jolly Bridge on yksi Brisbanen keskustan maantiesilloista. Brisbane-joki on tarpeeksi kapea, että sen yli on kannattanut rakentaa monta siltaa, mutta kuitenkin sen verran leveä, että sen ylittävät sillat ovat suuria ja näyttäviä.

Brisbane on todellinen siltojen kaupunki. Pelkästään keskustan alueella Brisbane-joen ylittää neljä maantiesiltaa, kaksi kevyen liikenteen siltaa ja yksi rautatiesilta. Ja tässä vähän kauempana yläjuoksulla rakennetaan uutta. Wikipedian mukaan koko kaupungissa on yhteensä 14 Brisbane-joen ylittävää siltaa (ks. artikkeli)!

Silta Brisbane-joen yli kaupungista ylävirtaan

Tämänkin sillan ali lautta kulki matkalla Lone Pine Koala Sanctuaryyn.

Brisbane-joella moottoriveneet, vesiskootterit, ja vesihiihtäjätkin olivat tavallinen näky. Tässä yksi hiihtäjä oli juuri ohittamassa lauttaamme.

Lone Pine Koala Sanctuary

Lone Pine Koala Sanctuary mainostaa olevansa maailman ensimmäinen ja suurin Koala Sanctuary ("Koalatarha"). Eläintarha on perustettu 1927. Koalien lisäksi Lone Pinessä voi nähdä kenguruita, vallabeja, emuja, erilaisia liskoja, vompatteja, dingoja, papukaijoja sekä muita erikoisia Australian eläimiä. Alla muutamia kuvia eläimistä. Kuvatekstien tiedot ovat lähinnä opastaulujen teksteistä.

Yleensä en innostu kovin paljon eläintarhoista. Suhtaudun varauksellisesti siihen, että eläimiä eristetään luonnollisista elinympäristöistään ja rahdataan eri puolelle maailmaa vankeuteen meidän itsekkäitten ihmisten ihmeteltäväksi. Toisaalta yritän ajatella, että eläintarhoissa myös suojellaan uhanalaisia lajeja ja että eläintenhoitajat ovat vastuuntuntoisia alansa ammattilaisia, jotka tarjoavat eläimille hyvän hoidon. Lone Pinessä on ymmärtääkseni vain paikallista (australialaista) eläimistöä.

Tässä eläintarhassa vierailua voisin suositellakin. Vain Koalan kanssa itsensä valokuvauttaminen korvausta vastaan tuntui ihmisten rahastamiselta ja koalien hyväksikäytöltä. Lone Pinessa on kuitenkin muuten hyvin ajateltu kävijöitä. Kahvilaa yms. löytyy, samoin matkamuistomyymälää, ja eläimistä on informatiiviset opasteet. Lisäksi pitkin päivää eläinten asiantuntijat pitävät esityksiä erityisellä infotorilla.

Kaukana kotoa - tai ylipäänsä melkein kaikkialta. :)

Kengurut ovat vekkuleita otuksia. Kenguruita on olemassa useita lajeja, eikä minulle ihan tullut selväksi mitä lajia mikin kenguru eläintarhassa oli, ja mitkä lajien erot ovat.

Lone Pinessä kävijät voivat mennä tutustumaan "pieniin kenguruihin" ja vallabeihin niitten aitaukseen. Kenguruita saattoi myös halutessaan syöttää kädestä erityisellä kengurunruoalla, jota oli myytävänä. Itselleni riitti pelkkä katselu ja valokuvaaminen. Samassa aitauksessa oli myös emuja. "Isot kengurut" (Red kangaroo, Macropus rufus) olivat omassa aitauksessaan, jonne yleisö ei päässyt.

Kengurut liikkuivat erittäin pehmeästi ja äänettömästi. Lähinnä mieleen tuli kissan tai jäniksen liikkuminen.

Mitä kummaa...? Kun kenguru ja minä kohtasimme ensi kerran, taisi ihmetys olla yhtä suurta molemmin puolin. :)

Kenguru.

Kenguru ottamassa rauhallista askelta eteenpäin. Kenguru liikkui tasajalkaa. Hitaasti astellessaan kenguru ensin kumartui, ponnisti takajaloillaan eteenpäin ja paino siirtyi enimmäkseen etujaloille, kun takajalat nousivat irti maasta. Kenguru otti tukea myös jykevällä hännällään. Ennen kuin takajalat olivat siirtyneet eteen, etujalkoja vähän edemmäs, kenguru oli hetken aikaa kolmesta pisteestä tuettuna (etujalat ja häntä). Kun takajalat olivat palanneet maahan, oli etujalkojen vuoro irrota maasta ja siirtyä eteenpäin. Nopeassa liikkeessä kenguru ilmeisesti hyppelee takajaloillaan etutassujen ja hännän pysyessä koko ajan irti maasta.

Vallabi (wallaby) on vähän niin kuin kenguru, mutta pienikokoisempi ja väritykseltään tummempi. Vallabejakin on useita lajeja.

Koala (Phascolarctos cinereus). Vaikka nämä pörröiset pallerot tuovatkin mieleen nallekarhut, eläintarhassa tuli selväksi, että koalat eivät ole mitään sukua karhuille. Sen sijaan koala on pussieläin (marsupial). Karhujen sijaan koalan lähisukulainen on vompatti. Koalat syövät vain tiettyjen eucalyptus-lajien puiden lehtiä. Lehdistä koalat saavat suurimman osan tarvitsemastaan vedestä ja siksi tuskin koskaan laskeutuvat puusta alas juodakseen. Koalat nukkuvat suurimman osan vuorokaudesta.

Krooh... Vompatti (Vombatus ursinus) oli päivänokosilla pesäkolonsa suulla. Vaikka vompatit ovat söpön näköisiä, niitten kerrottiin voivan purra ja yleisöä kehotettiin olemaan työntämättä käsiään niitten aitauksiin.

Eclectus parrot (Eclectus roratus).

Ei jaksa. :) Liskot ovat toisaalta helppoja kuvattavia, koska ne enimmäkseen makaavat paikoillaan, täysin liikkumatta. Toisaalta liskoja voi olla vaikea saada erottumaan kuvassa, sillä ne maastoutuvat hyvin ympäristöönsä, kuten tämä perentie (Varanus giganteus).

Lämmin kivi on liskon paras kaveri ja halauksen ansainnut. :) Kiveä syleili lace monitor (Varanus varius).

Cultural Centre

Eläintarhareissua seuraavana päivänä (su 8.11.) kävin ensin aamulla hölkkäämässä Brisbane-joen vartta. Kokeilin Brisbane RiverWalkin kelluvaa kevyenliikenteen väylää (Floating walkway). Jännä kokemus, kun tie jalkojen alla myötäili joen aaltoja. Kovalla aallokolla, tai voimakkaissa mainingeissa, ei kyllä tekisi mieli kulkea tuota nivellettyä väylää pitkin. :) Iltapäivällä kävin Brisbanen kulttuuritarjonnan keskittymässä, Cultural Centressä.

Cultural Centren alueella kävin ensin nykytaiteen museossa (Gallery of Modern Art, GoMA). Siellä suuri osa museota oli tosin yleisöltä suljettuna, koska rakenteilla oli uusi suuri näyttely (The 6th Asia Pacific Triennial of Contemporary Art).

Kävin myös Queenslandin museossa (Queensland Museum). Se sijaitsee samassa rakennuskompleksissa kuin taidemuseo (Queensland Art Gallery). Kiertelin muutenkin alueella ja otin valokuvia, ennen kuin kävelin asunnolleni em. upean Kurilpa Bridge -kävelysillan kautta. Ohessa muutama kuva tältä reissulta.

Gallery of Modern Art (GoMA) sisäänkäynti. Rakennuksen laseista heijastuu viereisen kirjaston (Queensland State Library) rakenteita.

Lähtevän postin laatikkojen väri on Australiassa pirteän kirkkaanpunainen. Postikortit kulkivat Brisbanesta Suomeen reilussa viikossa.

Queensland Museum on modernilla tekniikalla toteutettu (historiallinen ja luonnontieteellinen) museo ja tiedekeskus.

Bussilla pääsee, Brisbanessakin. Tosin itse en käyttänyt bussia kertaakaan, sillä eläintarhaa lukuunottamatta kaikki kohteet, jossa vierailin, olivat jokseenkin helposti saavutettavissa kävellenkin. :) Kuvassa bussiliikenteen keskus South Bankin alueella. Kuvan lävistävä katu kulkee Victoria Bridgen kautta Brisbanen keskustaan.

Kuten tienviitasta käy ilmi, Brisbanen South Bankin alueella on paljon mielenkiintoisia kohteita; puistoja, kirjasto, erilaisia museoita jne... jokaiselle jotakin - ja kaikki kävelymatkan päässä toisistaan!

Näistä olen Brisbanen asukkaille kateellinen: kaupungissa on kosolti hyvin merkittyjä, leveitä pyöräkaistoja, joilla ei edes näy olevan pahemmin tungosta! :)

St. John's Cathedral on mahtava kirkkorakennus Brisbanessa (Spring Hillissä).

Sateenkaari Brisbanen taivaalla. Eikä ihme, Brisbanesta kyllä löytyykin aarre, ainakin pyörälijöille ja jalankulkijoille - kaupungin kevyen liikenteen väylät ja sillat! :)

Tänäkin viikonloppuna kävin vähän kiertelemässä kaupunkia, mutta siitä lisää myöhemmin...