|
Antti Knaapilan kotisivut |
ETUSIVU | BLOGI | KIRJAT | KUVATAIDE | LUONTO | MUSIIKKI | RUOKA | VALOKUVAUS | MUUT AIHEET | MÄÄRITELMIÄ | LINKKEJÄ | English pages |
Edellinen - Sunnuntai 29.11.2009 - SeuraavaThanksgiving (kiitospäivä) ja lähipäivätKiitospäivää (Thanksgiving) vietetään Yhdysvalloissa marraskuun neljäntenä torstaina. Tänä vuonna kiitospäivä oli siten 26.11. Kiitospäivän juuret ovat uskonnolliset. Kiitospäivä on USA:ssa yleinen lomapäivä. Monilla työpaikoilla myös kiitospäivää seuraavana perjantai on lomaa. Näin oli myös työpaikallani Monell Centerissä. Itse tein noina päivinä vain jonkin verran etätöitä kotoa käsin (sähköpostia ym. tietokonehommia), mutta pääosin menin "maassa maan tavalla" ja söin jopa kalkkunaa eurooppalaisten työkaverieni kanssa. Kiitospäivän kalkkunaa eurooppalaisten keskenKiitospäivänä USA:ssa syödään perinteisesti kalkkunaa. Kaksi eurooppalaista kollegaani Monellilta päätti järjestää toisen luona kiitospäivänä kalkkunapäivällisen ja kutsuivat minutkin mukaan. Yhteensä meitä oli kalkkunaa syömässä seitsemän eurooppalaista. Vaikka kiitospäivän alkuperä ja ajatus ei varmasti ollutkaan minulle sillä tavalla kirkas kuin on yhdysvaltalaisille, oli mukava kokoontua yhteen herkuttelemaan kalkkunalla ja lisäkkeillä. Vasta nyt huomasin, kuinka suuri lintu kokonainen kalkkuna on. Tähän asti kun olin syönyt kalkkunaa vain leikkeenä tai hampurilaisten tms. täytteenä. :) Ostosryntäystä paossaKiitospäivän jälkeinen perjantai on kuulemma vuoden vilkkain ostospäivä. Tämä joulukaupan avajaispäivä tunnetaan myös nimellä Black Friday. Silloin monet kaupat avaavat ovensa normaalia aikaisemmin ja houkuttelevat ostajia erikoistarjouksin. Tämä siis vain sen perusteella, mitä kuulin ja luin. Itse en lähtenyt ruuhkiin löytöjä jahtaamaan (vaikka sitäkin joskus rauhallisempina päivinä voisin tehdä), vaan kävin pitkästä aikaa lenkillä Wissahickonin metsässä. Aloin miettiä, onkohan ollenkaan sattumaa, että juuri tämä USA:n ostosryntäyspäivä tunnetaan toisaalla, ainakin Suomessa, "kansainvälisenä" Älä osta mitään -päivänä (Lisätietoja: www.alaosta.fi)? :) Myös joissakin muissa maissa päivää (Buy Nothing Day) vietetään seuraavana päivänä, lauantaina. Minusta järkevä, ainakin jonkinlaiseen tarpeeseen ostaminen ei välttämättä ole huono asia. Sen sijaan luonnon - ja kuluttaja kukkaron - kannalta pidän pahana huonolaatuisen tai käyttöiältään tarpeettoman lyhyen tavaran kauppaa. Tässä arvostan kuluttajärjestöjen ja -viranomaisten, kuten Suomen Kuluttajaliiton ja Kuluttajaviraston työtä kuluttajan ja luonnon suojelemiseksi. Ulkoilua ja kotitöitäKiitospäivää seuraavan viikonlopun lauantainakaan en viitsinyt tehdä mitään erikoista. Kävin taas hölkkälenkillä. Lenkin päätteeksi ostin leipomosta leivän ja... pullan. :) Lauantain askareihini kuului tavanomaiseen tapaan myös siivoaminen, pyykinpesu ja silittäminen, sekä yhteydenpito Suomeen Skype-internetpuheluilla. Philadelphian orkesterin konserttiVihdoin sunnuntaina (29.11.) vääntäydyin jälleen kotikulmien ulkopuolelle. Kävin Philadelphian sinfoniaorkesterin (The Philadelphia Orchestra) konsertissa Kimmel Centerissä (Kimmel Center for the Performing Arts). Kimmel Center on uudehko, komea esittävien taiteiden keskus Philadelphian keskustassa. Keskus sijaitsee Broad Streetillä, vain muutama kortteli kaupungintalolta eteläänpäin. Konsertti alkoi kahdelta ja kesti väliajan kanssa parisen tuntia. Ohjelmassa oli Mozartin pianokonsertto (No. 19) ja Brücknerin sinfonia (No. 9). Konserttiyleisön keski-ikä oli silmämääräisesti arvioiden noin kaksi kertaa oma ikäni. :) Mutta minä en siitä välittänyt, olin tullut nauttimaan musiikista. Olin ostanut etukäteen edullisimman luokan lipun, varsin kohtuulliseen yhdeksän dollarin hintaan (ostettuna neljän lipun sarjassa). Sillä sain paikan salin takaosan ylimmältä, kolmannelta parvelta. Parven kallistus oli jyrkempi kuin olen aiemmin kokenut missään muussa konsertti-, luento- tms. salissa! Paikka oli todella korkealla - putoamisen tunnetta ei kannattanut ajatella... Mutta näkyvyys esiintymislavalle oli esteetön! Ja olisi ollut, vaikka edessä olisi istunut suurikokoinenkin koljatti... :) Eteispalvelu kuului lipun hintaan, mutta amerikkalaiseen tapaan narikan pöydällä oli tippukulho (tai -kori tässä tapauksessa). Salien ovilla, naulakoilla tai WC:issä ei ollut pahemmin ruuhkaa, mistä talon organisointi saa kiitosta. Toisaalta konsertti ei näyttänyt olevan aivan loppuunmyytykään. Erityiskehut ansaitsee kuitenkin ohjelmalehtinen, jonka vahtimestari törkkäsi käteen salin ovella. Siinä oli hyvin taustatietoa niin ohjelmasta kuin esiintyjistäkin, ja jopa sanasto tekstissä käytettyjen musiikkitermien selityksistä. Hyödyllinen vihkonen siis minulle ja muille satunnaisille klassisen musiikin kuuntelijoille. Kimmel Centerissä oli myös kahviloita ja suhteellisen suuri myymälä, jossa oli myynnissä mm. äänitteitä orkesterin levytyksistä. Kimmel Center for the Performing Arts on komea esittävän taiteen keskus Philadelphiassa. Kimmel Centerissä on Philadelphian orkesterin kotikonserttisali, Verizon Hall.Edellinen - Sunnuntai 29.11.2009 - Seuraava - Blogin etusivulle |
|
|
© Antti Knaapila, 2009.
|