ETUSIVU | BLOGI | KIRJAT | KUVATAIDE | LUONTO | MUSIIKKI | RUOKA | VALOKUVAUS | MUUT AIHEET | MÄÄRITELMIÄ | LINKKEJÄ | English pages

Ilkka Vartiovaara: Pieni mielihyvän kirja

Kukapa ei joskus kaipaisi mielihyvää, tai ainakin hyvää mieltä? Kirjansa esipuheessa psykiatri Ilkka Vartiovaara toteaakin: "Mielihyvää tarvitsee jokainen".

Vartiovaara ei kuitenkaan puhu mistään nautintohakuisesta, päihdyttävästä mielihyvästä, vaan vilpittömästä, terveestä mielihyvästä, tai ehkä paremminkin hyvästä mielestä. Esimerkiksi alkoholia hän ei kirjassaan edes mainitse, ja seksuaalisuudestakin hän puhuu vain yhdellä sivulla. Mielihyvää voi siis syntyä myös aivan muista aineksista. "Mielihyvää tuottavia asioita on kaiken aikaa ympärillämme. Ne olisi vain kyettävä huomaamaan", hän sanoo.

Mielihyvän lähteitä Vartiovaara nostaakin esiin lukuisia - ja monet niistä ovat varsin arkisia ja tuttuja: epätäydellisyyden hyväksyminen, osamenestyksistäkin nauttiminen, lapsenmielisyys, ystävät, harrastukset, liikunta, lemmikkieläimet, musiikki... Lisäksi Vartiovaara puhuu muun muassa muistojen, mielikuvien ja mielikuvituksen merkityksestä mielihyvän taustalla. Hän kehottaa myös eroon itsesäälistä, ymmärtämään asioiden suhteellisuuden ja oppimaan unohtamaan ja antamaan anteeksi. Kuulostaa yksinkertaiselta, vai mitä? Mutta kuinka moni meistä esimerkiksi todella kerää kohtaamiaan mielihyvää tuottavia palautteita ja ajatuksia "hyvän olon reppuunsa"? Arkinenkin stressi, vihaisesta tai masentuneesta mielialasta puhumattakaan, tekevät aidon mielihyvän kokemisesta ja sen tavoittelustakin helposti vaikeaa, ellei mikään muistuta meitä onnistumisen mahdollisuudesta. Siihen tämä kirja onkin oivallinen apu.

Kaikkein yksinkertaisimmat ja luonnollisimmat asiat, jotka helposti jäävät vähälle huomiolle yhä kiireisemmässä maailmassa, voivat todellakin olla hyvin tärkeitä. Uni on yksi näistä. Monet asiantuntijat ovat viime aikoina painottaneet hyvän ja riittävän unen tärkeyttä, ja niin tekee myös Vartiovaara. "Nuku aina riittävästi!", hän kehottaa ja toteaa, että ilman unta ei ole kunnollista valvetilaakaan. "Mielihyvästä ei voi puhuakaan, ennen kuin univaje on korjattu."

Mielestäni kirjasta puuttuu vain yhden todella tärkeän mielihyvää tuottavan asian käsittely, ja se asia on ruoka, tai laajemmin ottaen ruokailu (syöminen, aterioiminen, ruoan ja juoman nauttiminen, tai miten asia nyt halutaankaan ilmaista). "Tarvitsemme paitsi ulkoista suojaa ja ravintoa myös asioita, jotka aiheuttavat mielihyvää", sanoo Vartiovaara. Mutta miksei myös ravinto, tai ainakin sen nauttiminen, voisi olla mielihyvää aiheuttava asia? Väitän, että usein näin on. Ei toki aina. En väitä, että ruoka tuottaisi kaikille pelkästään mielihyvää. Liittyyhän syömiseen paljon kielteistäkin: maailmassa on paljon ongelmia, jotka johtuvat niin aliravitsemuksesta (pakko syödä huonoakin ruokaa) kuin liiasta syömisestäkin (ylipaino), jotkut kärsivät syömishäiriöistä ja monet meistä tuntevat ainakin joitakin ruokia kohtaan voimakasta vastenmielisyyttä. Moni meistä myös hakee joskus pakonomaisesti mielihyvää ruoasta, monesti juuri epäterveellisimmistä ruoista, jolloin ruoasta tulee ikään kuin päihde. Uskon silti, että useimmat meistä pystyvät myös aidosti ja terveellä tavalla kokemaan mielihyvää syömisestä ja sen jälkeisestä kylläisyyden tilasta. Ruoasta voi nauttia kaikilla aisteilla! Yhteisiin ruokailuhetkiin liittyy usein myös mielihyvän kokeminen toisten seurasta. Tekee mieleni todeta ruoasta vastaavasti kuin Vartiovaara unesta: mielihyvästä ei voi puhuakaan, ennen kuin nälkä on tyydytetty.

Kirja on helppolukuinen ja nimensä mukaisesti pienikokoinen. Sivuja ei ole numeroitu, mutta laskujeni mukaan niitä on noin 120. Tekstiä on tosin vain joka toisella sivulla. Ohut pokkari on helppo ottaa esimerkiksi matkalle mukaan. Kirja tarjoaa ajattelemisen aihetta ja oivalluksia. Kirjan sisältöön tekee mieli palata uudelleen. Kirjasta huokuu elämänmyönteisyys ja jo sen lukeminen lisää hyvää mieltä. Tätä kirjaa voin suositella kaikille.

ARVIOITU KIRJA

Ilkka Vartiovaara: Pieni mielihyvän kirja. 2. painos, WSOY, 2003 (pehmeäkantinen, ei sivunumeroitu). Arviointi lisätty sivustolle 26.2.2011.

KIRJAT-etusivulle

© Antti Knaapila, 2009.
Tätä sivua on viimeksi muokattu 26.2.2011.